Kieltämättä oli pelottavaa, kun piirtoheitin syttyi tuleen pitäessäni ala-asteen kolmannella luokalla esitelmää oravista. Palonestoaineet ovat silti huomattavasti pelottavampia. Olisin ihan helposti valmis kestämään sen uhan, että pyjamani, soffani tai piirilevyni saattaa kuumetessaan syttyä tuleen, jos vastineeksi saisin tiedon siitä, että noiden pirullisten yhdisteiden tuottaminen ja levittäminen loppuu tällä punaisella sekunnilla.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Tupakan haittavaikutuksia torjutaan kuin ulkoavaruuden uhkaa, vaikka ihmisellä yleensä on sentään mahdollisuus valita, sauhutteleeko vaiko ei. Palonestoaineita ei sen sijaan voi kukaan välttää, vaikka olisi napajäätiköllä asuva suurpeto. Viimeksi tänään Hesari kertoi, että saamme niitä kiduksiimme melkein aina, kun syömme jotain. Syöpä on ehkä kivoin niistä asioista, joita tästä voi seurata. Silti EU vastikään vesitti vaatimukset haitallisten kemikaalien tiukemmasta valvonnasta.

 

Pystyn jotenkuten käsittämään, miksi vallankahvoista vetelevät saattavat suhtautua piittaamattomasti esimerkiksi juomaveden pilaantumiseen ja yhteiskunnan eriarvoistumiseen. Rahallahan voi ostaa norjalaista pullovettä ja pikkubussillisen henkivartijoita. Mutta tässä nyt kerrankin olisi uhka, joka vaanii yhtäläisesti niin kermapyllyisiä kuin köyhimyksiäkin. Vaikka sinkauttaisi itsensä miljoonillaan avaruuteen, olisi sukkulassakin varmasti seurana bromattu yhdiste poikineen.