Tapahtui näinä päivinä, että sain piirongin. Tämä piironki on ensimmäiseni ja tehty aikoinaan isoisänisääni varten. Ongelmaksi tahtoi muodostua se, miten tämän keskivertoekaluokkalaisen korkuisen ja makuulla olevan keskivertoekaluokkalaisen levyisen, mutta huomattavasti keskivertoekaluokkalaista painavamman esineen saisi kuljetettua synnyinsijoiltani nykyisille asuinsijoilleni. Huhut kertoivat, ettei piironki mahtuisi sisään tavalliseen pakettiautoon.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Ehkä ensimmäisen kerran elämässäni päätin olla ottamatta mitään stressiä ongelmatilanteesta. Jäin levollisena odottelemaan, että kohtalo järjestäisi piirongille kyydin. Ja annas: Vielä samana iltana ilmeni, että ystäväni oli tulossa yhteiseltä synnyinseudultamme Turkuun tyhjän kuomuperäkärryn kanssa. Piironki pääsi kyytiin.

Nyt olohuonettani vartioi jykevä kappale kauneinta Suomea. Piirongissa on sepän tekemät lukot, joilla on jokaisella oma luonteensa, ja niin hyvin kätketty salalokero, etten ollut löytää sitä, vaikka suunnilleen muistinkin, missä se on. Tämä huonekalu on vanhempi kuin mikään muu, mitä asunnossamme on tai edes ikkunasta näkyy. Tunnen, että se on minulla lainassa menneisyyteen ja tulevaisuuteen kurottavalta sukulinjaltani, että olen vain sen nöyrä kuolevainen palvelija.