Tuttava kertoi minulle muuttaneensa äidiksi tultuaan elämäntapojaan siten, ettei enää lue lehdistä juttuja, joista tietää tulevansa vain vihaiseksi. Minä olen yrittänyt tavoitella samaa seesteisyyden ihannetta vähän sovellettuna: yritän lukea säännöllisesti myös lehtijuttuja, joista en tule vihaiseksi. Tätä tarkoitusta varten olen tilannut esimerkiksi Vihreän langan, jonka jutuista tulen yleensä vihaiseksi vain silloin, kun se on juttujen tarkoituskin.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

On jotenkin rentouttavaa olla samaa mieltä lehden kanssa, niin ettei tarvitse koko ajan olla varuillaan asennepeikkojen ja ennakkoluulomörköjen varalta. Niinpä uusimman Vihreän langan takasivun mediakolumnisti Vihreät lasit pääsikin iskemään pehmeimpiin kohtiini juuri kun suojaukseni oli alhaalla ja mielialani kuin innokkaalla opetuslapsella. Ennen kuin huomasinkaan, olin lukenut jutun, joka teki minut vain vihaiseksi. Erittäin vihaiseksi.

 

Langan anonyymi kolumnisti kirjoittaa otsikolla Äkäiset akat median marisijanaisista. Ensin hän esittelee tasapuolisuuden nimissä miesmarisija Loka Laitisen, ja sitten päästään naisiin. Kolumnistin mielestä Kaarina Hazard eroaa Loka Laitisesta ainoastaan siinä, että hänen kynsiinsä joutuminen on oikeasti pelottavaa. Päivi Istalasta kolumnisti toteaa, että tämä on tuutannut 1970-luvulta saakka eetteriin sellaista telaketjufeminismiä, että radion kuunteluun olisi pitänyt asettaa ikäraja.

 

Kolumnistin mukaan ei ole vaaraa, että äkäiset akat loppuisivat mediasta, sillä onhan olemassa Tulva, jota myydään jopa Akateemisen kirjakaupan lehtihyllyssä! Feministien hyvä sisar -verkostosta todistaa hänen mielestään, että kyseinen lehti sai Vuoden laatulehti -palkinnon. Kolumnin lopussa vielä todetaan vitsikkäästi, että kolumnisti sorsii tasapuolisesti sekä naisia että miehiä.

 

Voi kyrpä. Miksi tällaisesta nousee viha tukkaan? Tässäpä syitä:

1) Kaarina Hazardin erottaa Loka Laitisesta muun muassa se, että Hazard ajaa tasa-arvoa, jonka ansiosta sekä naisilla että miehillä olisi mukavampaa, kun taas Laitinen ajaa misogyniaa.

2) Olisihan se totta tosiaan kamalaa, jos ihan lapsetkin joutuisivat mediasta kuulemaan, että ihmiset ovat tasa-arvoisia riippumatta siitä, roikkuuko jalkojen välistä jotain vai ei.

3) Kylläpä olikin tutkivan journalismin uroteko löytää Tulva Akateemisen hyllystä ja mitätöidä laadukkaan ja kiinnostavan lehden saama palkinto sisäpiirin lehmänkaupoiksi.

4) Erityismaininta siitä, että samaan kolumniin oli mahdutettu sekä ”feministeillä ei ole huumorintajua” että ”en ole feministi enkä sovinisti” -älynväläykset.

5) Ja sitten vielä ihmetellään, miksi feministit ovat usein äkäisiä.