Taas se on siellä, alisessa maailmassa, synkässä tunnelissa. Suihkumyssypäinen vanha nainen, joka syyttää minua siitä, että joutuu yksinäisyyttään kohta tekemään itsemurhan. Se on vanha tuttu viime talvelta, muistan sen silloinkin ilmestyneen vainoamaan minua juuri, kun elämän päälle oli laskeutunut marraskuun pimeä huppu, jonka alla yritin möyriä töihin ja töistä kotiin himmenevää järkeni valoa seuraillen.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Se on siis yksi Sörnäisten aseman metrotunnelin seinään niitattu HelsinkiMission kampanjamainos, jossa pyydetään lahjoittamaan rahaa masentuneiden vanhusten terapiaryhmiä varten. Mustalla pohjalla on maailman lohduttomimman näköinen mustavalkoinen vanhus, jolla jostain syystä on päässään läpinäkyvä muovimyssy. Vieressä on tekstiä siitä, miten joka toinen päivä joku suomalainen vanhus tekee itsemurhan, koska on niin yksinäinen. Kauniiksi lopuksi uhataan, että minun on parempi lähettää rahaa saman tien, koska huomenna on taas joka toinen päivä. Asiahan on hyvä, sillä itsemurha on paha, terapia on hyvä ja yksinäisyys on paha, mutta tämän tiedostaminen ei auta, sillä se mainos kyrpii, ahdistaa ja harmittaa minua ihan toden teolla. Eikä mitään joka toinen päivä, vaan ihan joka ikinen päivä.

Hesarissa oli eilen saman kampanjan mainos. Siinä oli kuva suloisen tähtisilmäisestä mummosta, joka hymyilee kuin jouluomena. Mutta metromatkustajat ovat tietysti niin paatuneita ja itaria, että heille pitää tarjoilla kovempaa kamaa: uhkailua ja kiristystä ilman lahjontaa. Jos minä olisin masentunut, yksinäinen vanhus, viskaisin lusikan nurkkaan jo pelkästä sen kammottavan mainostaulun näkemisestä. Jollain perkeleen kristillisellä terapiaryhmälläkö tässä nyt ratkaistaan se pikku pulma, että vanhuus ylipäätään on aika yksinäistä aikaa ydinperheyhteiskunnassa ja masennuskin suomalaisten kansantauti.

Kunhan Kokoomuksen suosiollisella avustuksella saadaan lisää paloja purettua hyvinvointivaltiosta, niin näitä kampanjoita voi väsätä kokonaisen sarjan: kehitysmaan koulujen ja kotimaan keskoskaappien lisäksi voisi sponsoroida vanhuksille vaippoja ja pameja. Keski-ikäisten kannattaisi jo nyt hankkia eläkevakuutuksen sijasta mainostoimistosopimus, koska tulevaisuudessa hoitoa saavat luultavasti vain ne, joilla on hellyttävin mainos. Ja mainostoimistosta puheen ollen, eivätkö ne siellä keksineet enää yhtään lisäkeinoa, jolla saada vanhuuden näyttämään vielä kurjemmalta olotilalta, kampanjatekstin kuulostamaan vielä paatoksellisemmalta ja mainoksen katsojan tuntemaan itsensä vielä pikkuisen enemmän saidaksi sadistiksi.