Minä uskon ilmastonmuutokseen, sen torjunnan välttämättömyyteen, taivaan ja maan osalta. Ja niin uskoo myös Elinkeinoelämän keskusliitto. Kiva. Kuulin viime viikolla työkokouksessa, että keskusliiton ilmastokannanottoon lisättiin alkukaneetiksi uskontunnustus, koska kansalaisjärjestöt eivät usko yritysten ottavan ilmastonmuutosta tosissaan. Onko se uskonpuute sitten ihme, kun tuostakin samaisesta kannanotosta käy ilmi, että muutoksen torjunnalla ei saisi EK:n mielestä olla käytännössä mitään vaikutuksia yritysten toimintaan. Mukavaa olisi, jos usko yksin tekisi autuaaksi, mutta kun tässä asiassa tarvittaisiin niitä vanhakantaisia tekojakin.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

The Economist julkaisi viime kuussa ilmastonmuutokseen keskittyvän erikoisnumeron. Kiva. Pääkirjoituksen alaotsikossa todetaan, että muutokseen liittyvän epävarmuuden pitäisi kannustaa toimintaan, ei tumput suorana seisomiseen, ja että Amerikan pitäisi näyttää mallia. Ja mitkä ovatkaan The Economistin tämän jättihaasteen selättämiseen tarjoamat aseet; päästökauppa ja uusi teknologia. Tästä tulee mieleen Jared Diamondin ajatusleikki siitä, mitä mahtoi Pääsiäissaarten muinaiset asukkaat mahtoivat sanoa kaataessaan viimeisen palmupuunsa. Luultavasti jotain siihen suuntaan, että puunkaatoa ei ole syytä rajoittaa, koska ainahan voidaan käyttää jo kaadettuja puita uudestaan ja keksiä uusia teknologioita patsaiden pystyttämiseen ilman tukkeja.

 

Lienee turha edes puhua ilmastonmuutoksesta, jos yksikään ihminen tahi instanssi ei ole valmis eväänsä liikauttamaan henkilökohtaisen toiminnan merkiksi. Mitä me tässä ahdistumme asiasta, jolle emme ole valmiita tekemään mitään. Suljetaan mieluummin silmät ja jatketaan iloisesti kohti pikaista ja ilotonta loppua.

 

Tai ainahan voimme ihan vain ampua toisemme, niin kuin Rojun sarjakuvassa, jossa täti löytää lopullisen ratkaisun länsimaisen ihmisen dilemmaan. Lukekaa muuten Rojun uusi albumi. Ostin sen Turusta ja luin heti monta kertaa, vaikka muistin monet kuvat jo ennestään ulkoa 90-luvun Liberoista. Tai ehkä juuri siksi. Roju on joka tapauksessa parasta ja parantaa myös tämän merkinnän mahdollisesti aiheuttaman synkkyyden.