Näin kauan minun piti elää, ennen kuin löysin henkilökohtaista käyttöä julkisuuden henkilöille. Kaikki muut ikäiseni ovat tämän samaistumisjutun hallinneet seurakunnan päiväkerhon aikaisesta Dingo-intohimosta lähtien, mutta minä suhtauduin teininäkin julkkiksiin kylmänkalseasti. Kaikkiin muihin paitsi John Lennoniin, ja sekin oli jo ehtinyt kuolla. Mutta nyt siis valkeni. Nimittäin.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Luin eilen Hesarista haastattelun, jossa Kaisa Leka kertoo uudesta koulukiusaamisaiheisesta sarjakuvastaan ja mainitsee, että kiusaamismenneisyyden takia hän vieläkin pelkää sosiaalisen asemansa menettämistä ja tahtoo kiivaasti miellyttää kaikkia. Minä tuijotin lehteä hämmästyneenä. Tuohan kuulostaa tutulta. Siitäkö tässä siis onkin kysymys. Ja tuossa tuo sankarillinen sarjakuvataiteilija kertoo tästä ihan samasta nolosta ja nuhruisesta ongelmasta, joka minullakin on.

 

Samassa mieleeni palautui se Nyt-liitteen parin kuukauden takainen juttu, jossa puolijumalainen Zadie Smith kertoo, että arkipäivän toimien, esimerkiksi juoksulenkin, on sujuttava juuri niin kuin hän on kaavaillut tai muuten raivostuttaa hirmuisesti. Tämä jäi aivoihin pyörimään pitkäksi aikaa: Zadie Smithilläkin on typeriä pakkomielteitä ja siinä se kertoo niistä kaikelle kansalle tummia kirjailijansilmiään räpäyttämättäkään.

 

Muistini arkistonhoitaja kaivoi vielä syvempää esiin epämääräisen muistijäljen siitä, että olisin vuosi sitten lukenut lehdestä, miten Auli Mantila sanoo, ettei välitä pätkääkään menestyksestä, haluaapahan vain tehdä työtä, jossa ei tarvitse ihan hirveästi valehdella. En löytänyt mistään todistusaineistoa, mutta sen sijaan löysin tämän vielä muinaisemman, raivoa tihkuvan puheen, jossa Mantila ilmaisee muun muassa seuraavan sydänjuuriani virvoittavan ajatuksen:

 

"Minä en ole itse ikinä ajatellut olevani menestyjä. Minun tavoitteeni ei ole koskaan ollut menestyä. Minun ainut vitun tavoitteeni on puhua ja toivoa, että minua kuunnellaan. Minun ainut tavoitteeni on ilmaista asiat niin selkeästi, että käsitetään mistä minä puhun."

 

Tervehdittyjä olkaa te kaikkien surkeita ongelmia ja komplekseja mukanaan raahaavien armoitetut edusnaiset maan päällä, puhukaa meidän puolestamme lehdissä ja muissa medioissa nyt ja kunnes kuolema meidät korjaa.